Kirjastossa kerran,
suolistossa herran
ma haistoin jonkin mädän,
kavalsin kovan hädän
ja huusin: "Sa ihmisraasu,
keltä pääsi tämä kaasu!
Miks etikettii aprikoit?
Hus, vessaan kilvan, kunne voit!"
Toivoton taisto taivasta vastaan:
Uuno Atlas nakkeli niskojaan,
ma änkytin, kiistin, hiljaa itkin,
alas ilakoivat kyyneleni, helmet harmaan sisimpäni,
punttiani pitkin.
 |
| Atlas pieras. |
