[G. Sus on äänessä.]
Gaza, Ukraina, Syyria: kuulemme näinä päivinä pelkästään huonoja uutisia. Ei huonoja, pyydän anteeksi; ei edes ikäviä uutisia, vaan pahoja. Ja tätä on jatkunut yhtä soittoa ainakin 20 vuotta. Tänä aikana, kun eräät ovat murehtineet sormi suussa jotain ilmastonmuutosta, maailmassa on murhattu varovaisimmankin arvion mukaan vähintään kaksi miljoonaa ihmistä. Minkä vuoksi? Rahan takia, tietysti! Siitä lisää myöhemmin. Nyt meille on tärkeintä tietää, miten oikein juutuimme tähän liejuun. Millä ilveellä voimme päästä siitä pois? Vai voimmeko?
Hyvät uutiset heti kärkeen: kyllä voimme.
Meidän on vain tehtävä vallankumous. Älkää hätääntykö. Ihmiskasvoinen sosialismi on meillä geeneissä. Voin todistaa sen tieteellisesti.
Kuka on kuullut kaverista nimeltä Nam Chimpsky? Joku siellä takana on, ilmeisesti. Mitä muistatte hänestä? “Kirjoittaa raskaasti.” Saattaa olla. En tiedä. Nam on nimittäin simpanssi. Tai oli, on, rauha hänen sielulleen. Muistolleen, jumalauta. Me materialistit tiedämme, että niin kutsuttu sielun olemassaolo on satua, oopiumia kansalle, 21 grammaa happea tai hiildioksidia, kummin päin vain. Sisään, ulos - siinä koko tarina. Ei meitä kiinnosta. Me ajattelemme tulevia sukupolvia. Abortin vastustajat ja ekofasistit ovat samaa porukkaa. “Vähät me elävistä, niistä tulee kuitenkin kuolleita. Meitä kiihottaa tulevat.”
He odottavat aitoa ihmistä, messiasta, jota elämä ei nujerra. No, tässä teille uutiskatsaus sovinisti Hemingwayn kynästä: elämä nujertaa joka ikisen. Jos et pidä ääntä itsestäsi, olet hiljainen nyhverö ja menet muiden mukana mihin nenä näyttää, elämä ei välttämättä pidä kohdallasi erityistä kiirettä. Mutta ole huoleti. Se nappaa sinutkin.
.jpg)
Edellinen osa täältä.
Jatkuu täällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti