(Inside me, it was...)

11.7.2016

Helvetin tuli




HE JATKOIVAT MATKAA. Jukan säikäyttäneen sirinänkin alkuperä selvisi. Keskellä nurmikenttää seisoi valkoisiin pukeutunut mies valkoinen lippalakki päässä, aurinkolasit silmillä, ja ohjasi lennokkia. Kauempana häiriköi toinenkin harrastaja.
— Tämän saa siitä, Jukka sanoi, — kun tennis ei riitä.
— Eikä golf. Pitää löytää, saakeli, saada sisältöä elämään.
— Ala vakoojaksi.
— Harjoittele puistossa.
— Kukaan ei aavista mitä aiot.
— Ennen kuin Hellfire jysähtää aamiaispöytään.
— Mikä?
— Se on ohjus.
— Jaa jaa, niin niin. Kyllähän minä sen tiesin. Enkö tiennytkin?
— Ilman muuta.
— Kun terroristi aseistaa lennokin, olemme kusessa.
— Emmekö muuten ole?
— Vie enempi si.
— Mistä päästäänkin näppärästi päivän tekstiin.
— Ei saatana, Jukka puhisi.
— Mikä on? “Tästä ei puhuta”?
— Mitä puhumista siinä on? Kaikki on samaa mieltä!
— Onko?
— On.
— En ole satapros varma, mutta veikkaan että vaikkapa Iso-Britannian melko laaja sodanvastainen liikehdintä väittää toista.
— Väittää mitä?
— Väittää että kaikki on, oli, on. Niin, no, on Naton eli paholaisen hämäystä, sumutusta ja valhetta.
— Höm.
— Että serbit on syyttä suotta leimattu syntipukeiksi, raukka parat.
— Jaa.
— Että tässä on taustalla suurvaltapoliittiset motiivit, jälleen kerran.
— Kerro lisää, ole hyvä.
— Maailman ainoa supervalta, roistovaltio USA, se on kaiken takana. Pelaa omaa  pussiin, puolustaa omia etujaan, ainoastaan, vain ja aina. Ja me typerykset menemme lankaan! Hauskinta kelpo komediassa on se, että me, nämä hiirulaiset kissan palveluksessa, luulemme olevamme omalla asialla.
Jukka pysähtyi. — No mutta! Eikös tuo pidä aika pitkälle paikkaansa?
— Hetki sitten olit sitä mieltä, Esa sihisi, — että kaikki on samaa mieltä Srebrenicasta!
— Niin kuin onkin. Se oli hirveää, oli kauheaa, sotarikos, selvä se.
— Mutta.
— Menneet on menneitä. Meillä on AA:ssa semmonen sanonta…
— Auta armias.
— Mitä et voi muuttaa, sitä, suokoon luoja meille tyyneyttä hyväksyä se! Rohkeutta muuttaa minkä voimme ja viisautta, huomaa, viisautta erottaa nämä toisistaan. Jukka ääni oli kohonnut. Hän hillitsi itseään. — Aika siirtyä eteenpäin, Esa.
— Eteenpäin?
— Jep.
— “Jep.”
— Ja lakkaa toistamasta sitä mitä sanon.
— Lakkaa toistamasta…
— Lopeta!
— … menneisyyden virheitä. Eikö se ole siirtymistä eteenpäin, että lakkaa toistamasta omia erehdyksiään kuin kiinni hirttänyt kopiokone?
— On.
— Hyvä. Seuraatko ikinä uutisia, Jukka?
— …
— Et aio alentua vastaamaan. Älyttömän hienoa, mielettömän, suorastaan upeeta! Huomaatko miten tämä niin sanottu keskustelu menee välittömästi reisille, vaikka ei ole päästy edes näköetäisyydelle erogeenisia alueita? Raketti räjähtää telineisiinsä?
— Feidaa vähän eroottista kuvastoa, kiitos.
— Mistähän se mahtaa johtua?
— Eroottinen kuvasto? En tiedä. Oletan että saan kuulla ensi tilassa.
— Tietyt tahot on omineet aiheet itselleen.
— Aiheet?
— Ne kaikki.
— Luulin jo kuulleeni väärin. Luulin että olit tullut järkiisi ja alkanut puhua aineista. Vaan ei, turha toivo! Tietyt tahot? Aiheet? Ja minä polo luulin että aiot vaatia vasureita tilille näiden vainoharhoista!
— Näistä asioista ei puhuta, piste. Jenkit on syyllisiä kaikkeen: ilmastoon, rasismiin ja Syyriaan. Ne on levittäneet tautinsa Meksikoon, Pariisiin ja Ukrainaan. Sillä mikäli näin ei olisi, mikäli se ei olisi jenkkien syytä…
— Alkaisi ydinsota?
— Se on museo yöaikaan.
— Niin mikä on?
— Tää ilmapiiri. Yö museossa, se leffa, osa 2666. Nyt eivät muinaismuistot herää eloon. Saat olla aivan yksin. Voit vaellella kaikessa rauhassa, noudattaa omaa aikataulua, katsella, kuunnella… kunhan muistat karttaa yhtä asiaa kuin ebolaa. On tiettyjä sanoja, joita et saa käyttää. Ne on ne avaimet joihin lapset ei saa koskea. Jos lapsi on tottelematon ja koskee, valot rämähtävät päälle, hälyttimet alkavat huutaa. Ja sitähän me emme halua, kukaan meistä. Emmehän, mitä?
Jukka hymyili ja pudisti päätään.
— Naura pois vain, Esa sanoi. — Kyllä se vielä suruksi muuttuu, saat nähdä.
— En epäile yhtään. Etsitäänkö nyt se kahvila?

[Tarina alkaa päivityksestä Hyljätyt minisukset.]

             -- JATKUU TÄÄLLÄ --                    ____________________________________________





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti